Santorini osa 2

Maanantaina herättiin myöhään (ah ihana loma!) ja brunssiksi venähtäneen aamupalan jälkeen päätettiin käydä tutkimassa miltä näyttää lähinnä Oiaa oleva ranta, Katharos beach. Oia itsessäänhän ei ole mikään rantakohde, koska kaikki talot on rakennettu jyrkille kallion rinteille ja vaikka meri heti alapuolella onkin niin uimamahdollisuudet ovat aika rajatut. Kartan mukaan Katharos beach sijaitsee melko lähellä ja gps:n mukaankin vain reilun kilometrin päässä. Rannalle päin matka olikin ihan helppo talsittava, mutta takaisin päin matka olikin jotain ihan muuta: järkyttävän ylämäkinousua koko kilometri auringonpaahteessa. Tutustumiskerralle ei tietystikään otettu edes mukaan uimavehkeitä, joten päätime takaisin päästyämme, että ehkä uiminen odottaa meitä sittenkin vasta Amorgoksella.







Iltaa varten etsittiin TripAdvisorista kokemuksia ja arvosteluja Oian ravintoloista ja löydettiinkin yksi loistavat arvostelut saanut, johon emme olleet törmänneetkään kävelyreissuillamme. Eikä mikään ihme: Roka sijaitsi kujalla, johon ei varmasti vahingossa eksy, mutta sen löytäminen oli kyllä kaiken vaivan arvoista. Miljöö oli mukava puutarhamaisine pihoineen ja horiatiki ja tzatziki leipineen maistuivat hyvin kreikkalaisilta ja laskukin oli oialaisittain ihan inhimillinen. Maksoimme illallisesta itse asiassa puolet vähemmän kuin Firassa nautitusta lounaasta!









Tänään hypättiin taas aamupäivällä bussiin aikomuksena käydä pyörimässä vähän lisää Firassa, mutta Firan bussiasemalla oli sinne saavutuamme juuri lähdössä toinen bussi Kamariin ja päätimmekin ex tempore hypätä sen kyytiin ja käydä katsomassa miltä siellä puolella saarta näyttää. Oli kuin olisi toiselle saarelle tullut! Piiitkä uimaranta ja rantabulevardi, jossa vieri vieressä ravintoloita, hotelleja ja kauppoja eikä missään näkynyt kreikan sanaa. Kaikki kyltit olivat englanniksi ja meitä toivoteltiin tervetulleiksi ihan selkeällä suomen kielellä. Kamari on Santorinin pakettimatkakohde uimarantansa vuoksi ja sen huomasi: vaikka Oiakin elää täysin turismista niin fiilis oli ihan eri. Nauttitiin pari bisseä ja mukava lounas rantabulevardilla ja suunnattiin Firan kautta takaisin "kotiin".









Oiaan tultuamme kävimme tervehtimässä ensimmäistä kertaa tulomme jälkeen majoituksemme emäntää ja kerroimme lähtevämme huomenna. Pyysimme Gilliä samalla hankkimaan meille taksin aamuksi, sillä lautta Naxokselle lähtee Athinioksen satamasta klo 11:50 ja satamassa pitäisi olla viimeistään puoli tuntia ennen sitä. Bussi satamaan taas lähtee vasta klo 11 Firasta (tai 6:15) ja siinä menee vähintään 20 minuuttia riippuen siitä sun tästä, joten parempi maksaa vähän enemmän ja olla perillä ajoissa.

Ai niin joo, välillä täällä tuntee olevansa jotenkin tirkistelijän roolissa, kun rakastuneet hääparit otattavat täällä hääkuviaan, pääsee ihan aitiopaikoille todistamaan tilanteita. Ilmeisesti ei ainakaan hääparien mielestä ei Oia turhaan ole valittu maailman romanttisimmaksi kohteeksi:



Ps. Kuvia lisätty myös aiempaan kirjoitukseen.